Laboratory test
Kuva: Frazer Waller

Näin testaus toteutettiin

Go back to 'Ilmanpuhdistimista paljastui Testfaktan testissä suuria eroja'

Testfakta Research teetti valmistaja Blueairin toimeksiannosta ilmanpuhdistimia koskevan vertailevan laboratoriotestin. Testin tarkoituksena oli vertailla Pohjoismaiden, Saksan, Ison-Britannian ja Alankomaiden markkinoilla myytävien kilpailevien ilmanpuhdistintuotteiden suorituskykyä.

Testin toteuttivat brittiläiset laboratoriot Intertek Testing & Certification ja SGS-IBR Laboratories. Testfakta laati testiprotokollan yhdessä laboratorioiden kanssa.

Testissä olivat mukana seuraavat ilmanpuhdistimet:

– Beurer LR 300
– Blueair Classic 405
– Coway AP-1008DH
– DēLonghi AC150
– Dyson Pure Cool Link TP04
– Electrolux EAP300
– Fellowes AeraMax DX95
– Meaco CA-HEPA 47×5
– Philips AC3259/10
– Rowenta Intense Pure Air XL PU6020
– Soehnle Airfresh Clean Connect 500
– Stadler Form Roger
– Venta LP60
– Wilfa AP-5W
– Wood’s ELFI 300

Osa ilmanpuhdistimista testattiin vuonna 2017 ja loput vuoden 2018 jälkipuoliskolla. Kaikki mallit ovat myynnissä mainituilla markkina-alueilla.

Laboratoriotesti käsitti seuraavat osa-alueet:

A. Mittaukset 37 dB:n melutasolla tai lähimmällä 37 dB:n alittavalla melutasolla:
·     Ilmanpuhdistuskapasiteetti pölyn ja siitepölyn osalta
·     Melutaso (mittalaite)
·     Melutaso alimmalla tehoasetuksella (subjektiivinen arvio)
·     Energiankulutus

B. Mittaukset maksimiteholla:
·     Ilmanpuhdistuskapasiteetti pölyn ja siitepölyn osalta
·     Melutaso (mittalaite)
·     Melutaso (subjektiivinen arvio)
·     Energiankulutus

C. Helppokäyttöisyys
·     Suodattimen vaihto ja puhdistus
·     Näyttö ja valikot
·     Säätimet
·     Ohjelmointi ja asetukset

D. Otsonipäästöt

 

Ilmanpuhdistimien puhdistuskyky testattiin testausstandardin ANSI/AHAM AC-1-2015 mukaisesti. Tässä testissä mitataan ilmanpuhdistimen kyky poistaa huoneilmasta erityyppisiä hiukkasia (pöly ja siitepöly). Puhdistuskapasiteetti ilmoitetaan CADR-arvona (Clean Air Delivery Rate), joka osoittaa ilmanpuhdistimen kapasiteetin kuutiometreinä puhdasta ilmaa tunnissa.

Osa valmistajista ilmoittaa kapasiteetin kuutiometreinä ilmaa tunnissa tai pinta-alana, jonka ilmanpuhdistin pystyy puhdistamaan. Ilman kuutiomäärä tunnissa ei kuitenkaan kerro mitään ilmanpuhdistimen kyvystä puhdistaa ilmaa. Kyse on tällöin pikemminkin puhaltimen kapasiteetista. Jos sisään imettyjä hiukkasia ei suodateta pois, ne palaavat huoneilmaan.

Se, montako neliömetriä ilmanpuhdistin puhdistaa, taas riippuu yhtäältä puhdistuskapasiteetista (CADR) ja toisaalta siitä, montako kertaa tunnissa huoneen ilma on puhdistettava. Ruotsin astma- ja allergialiiton mukaan makuuhuoneen ilmanpuhdistimen on puhdistettava huoneilma kaksi kertaa tunnissa. 25 neliömetrin kokoisen, 2,4 metriä korkean makuuhuoneen tilavuus on 60 kuutiota. Ilman puhdistamiseksi ilmanpuhdistuskapasiteetin (CADR) on tällöin oltava vähintään 120 kuutiometriä tunnissa. Jos ilman halutaan puhdistuvan kolme, neljä tai viisi kertaa tunnissa (kuten osa valmistajista ja jälleenmyyjistä suosittelee), ilmanpuhdistimen kapasiteetin on oltava suurempi.

Melutaso on tärkeä näkökohta, sillä ilmanpuhdistinta käytetään usein makuuhuoneen ilman puhdistamiseen. Ruotsin astma- ja allergialiiton suositusten mukaan ilmanpuhdistimen puhdistuskapasiteetti on määriteltävä suhteessa melutasoon. Jos ilmanpuhdistimessa on käytettävissä useita puhallinnopeuksia, kapasiteetti on mitattava tehoasetuksella, jonka tuottama melutaso on 37 dB tai lähimpänä sen alapuolella.

Testissä ilmanpuhdistimien suorituskyky mitattiin alhaisella melutasolla (37 dB tai lähin sen alapuolinen melutaso) ja maksimiteholla. Ennen mittauksia melutaso mitattiin eri tehoasetuksilla, jotta löydettiin tehoasetus, jonka tuottama melutaso oli 37 dB tai lähimpänä sen alapuolella. Melutaso mitattiin valvotussa laboratorioympäristössä, joka muistuttaa todellisia kotiolosuhteita. Mittaukset suoritettiin 1 metrin päästä ilmanpuhdistimesta ja kaikista tulokulmista (ilmanpuhdistimen melutaso oli näiden mittaustulosten keskiarvo).

Melutaso mitattiin mittalaitteella, minkä lisäksi laboratorio antoi koulutetuista insinööreistä koostuvan ryhmän tehtäväksi arvioida melun häiritsevyyden eri tehotasoilla. Arviointi tehtiin matalimmalla ja korkeimmalla tehotasolla.

Useimpien ilmanpuhdistimien teho (W) on suhteellisen alhainen, mutta koska ne on tarkoitettu enemmän tai vähemmän jatkuvaan käyttöön, energiankulutus on yhtä merkittävä ominaisuus. Energiankulutus mitattiin 37 dB:n melutasolla ja maksimiteholla.

Helppokäyttöisyyden arvioivat laboratorion asiantuntijat.

Tietyt ilmanpuhdistimet käyttävät ilman puhdistamiseen tavallisia suodattimia ja ionisointia. Ionisointi tarkoittaa, että ilman sisältämät hiukkaset saavat negatiivisen varauksen ja kiinnittyvät sitten ilmanpuhdistimen sisällä olevaan positiivisesti varattuun metallilevyyn. Jos ionisoiva ilmanpuhdistin varaa hiukkasten lisäksi myös itse ilman, muodostuu otsonia. Tiettyjen raja-arvojen ylittyessä otsoni on haitallista terveydelle. Voimassa oleva (EU:n direktiivien mukainen) otsonin raja-arvo on 0,055 ppm (parts per million). Laboratorio mittasi tulevan ja lähtevän ilman otsonipitoisuuden eron eri ilmanpuhdistimissa.
Minkään testatun ilmanpuhdistimen otsonipäästöt eivät ylittäneet EU:n voimassa olevaa suositusta (0,055 ppm).

Testin mittaustulokset on tulkittu ja arvosteltu yhteistyössä laboratorion kanssa. Tulokset arvosteltiin asteikolla 1–10, missä 10 on paras. Alle 6:n oleva arvosana annettiin vain, jos suorituskyky on huono tai huonompi kuin tämän tyyppiseltä tuotteelta voidaan odottaa.

Eri osa-alueiden arvosanat on yhdistetty kokonaisarvosanaksi seuraavin painotuksin:

Mittaukset 37 dB:n melutasolla tai lähimmällä 37 dB:n alittavalla melutasolla: 45 %
Ilmanpuhdistuskapasiteetti pölyn ja siitepölyn osalta 67 % (33+33 %)
Melutaso (mittalaite) 22 %
Energiankulutus 11 %

Mittaukset maksimiteholla: 45 %
Ilmanpuhdistuskapasiteetti pölyn ja siitepölyn osalta 67 % (33+33 %)
Melutaso (mittalaite) 22 %
Energiankulutus 11 %

Helppokäyttöisyys: 10 %
Suodattimen vaihto ja puhdistus 50 %
Näyttö ja valikot 17 %
Säätimet 17 %
Ohjelmointi ja asetukset 17 %

 

Ei korkeita otsoniarvoja

Ilmanpuhdistimien mahdollisesta otsoninmuodostuksesta on keskusteltu viime vuosina tiuhaan. Otsonia voi muodostua ilmanpuhdistimissa, joiden suodatintekniikassa ilma puhdistetaan varaamalla (ionisoimalla) hiukkaset. EU:lla on selkeät otsonidirektiivit, joiden mukaan otsoni on terveydelle haitallista tiettyjen raja-arvojen ylittyessä.
Mikään testatuista ilmanpuhdistimista ei nosta ilman otsonipitoisuuksia.

Näin tuotteet valittiin

Tuotteet valitsi Testfakta Research. Kapasiteetin osalta testiin valitut ilmanpuhdistimet edustavat ilmanpuhdistimien keski- tai yläsegmenttiä. Koska kapasiteettiarvojen ilmoittamiseen ei ole olemassa yhtenäistä käytäntöä, valittujen tuotteiden tiedot vaihtelevat huomattavasti. Osa valmistajista ilmoittaa kapasiteetin neliömetreinä, osa kuutiometreinä. Kuutiometrien osalta saatetaan huomioida pelkästään ilmanpuhdistimen kautta huoneeseen virtaavan ilman määrä tai se, miten hyvin laite todellisuudessa puhdistaa ilman haitallisista hiukkasista.

Kaikki testiin valitut ilmanpuhdistimet poistavat hiukkaset ilmasta imemällä epäpuhtaan ilman sisään mekaanisen puhaltimen avulla ja ohjaamalla sen erilaisten suodattimien läpi.

 

Selvitä käyttökustannukset ennen ostosta

Kaikissa ilmanpuhdistimissa on jonkinlainen ilmaa puhdistava suodatin. Ilmassa olevat hiukkaset jäävät kiinni suodattimeen, ja tietyn käyttöajan kuluttua suodatin on vaihdettava.

– Joissakin malleissa on esisuodatin karkeille, poistettavissa oleville hiukkasille.

– Uusi hiukkas- tai hiilisuodatin on useimmiten ostettava ennen suodattimen vaihtoa.

– Uuden suodattimen tai suodatinpaketin hinta vaihtelee merkin ja mallin mukaan, mutta suodattimen vaihtoon on kokonaisuudessaan hyvä varata 40–100 euroa tai ylikin.

– Suodattimen vaihtoväli riippuu useista tekijöistä, kuten ilmanpuhdistimen käytöstä, suodattimen koosta (suodattimen pinta-ala) ja ilman epäpuhtauksien määrästä.

Valmistajat suosittelevat suodattimille erilaisia vaihtovälejä puolesta vuodesta vuoteen tai kahteen vuoteen. Joissakin malleissa on ilmaisin, joka kertoo, kun suodatin on aika vaihtaa.

Näin tuotteet valittiin

Tuotteet valitsi Testfakta Research. Kapasiteetin osalta testiin valitut ilmanpuhdistimet edustavat ilmanpuhdistimien keski- tai yläsegmenttiä. Koska kapasiteettiarvojen ilmoittamiseen ei ole olemassa yhtenäistä käytäntöä, valittujen tuotteiden tiedot vaihtelevat huomattavasti. Osa valmistajista ilmoittaa kapasiteetin neliömetreinä, osa kuutiometreinä. Kuutiometrien osalta saatetaan huomioida pelkästään ilmanpuhdistimen kautta huoneeseen virtaavan ilman määrä tai se, miten hyvin laite todellisuudessa puhdistaa ilman haitallisista hiukkasista.

Kaikki testiin valitut ilmanpuhdistimet poistavat hiukkaset ilmasta imemällä epäpuhtaan ilman sisään mekaanisen puhaltimen avulla ja ohjaamalla sen erilaisten suodattimien läpi.

 

Selvitä käyttökustannukset ennen ostosta

Kaikissa ilmanpuhdistimissa on jonkinlainen ilmaa puhdistava suodatin. Ilmassa olevat hiukkaset jäävät kiinni suodattimeen, ja tietyn käyttöajan kuluttua suodatin on vaihdettava.

– Joissakin malleissa on esisuodatin karkeille, poistettavissa oleville hiukkasille.

– Uusi hiukkas- tai hiilisuodatin on useimmiten ostettava ennen suodattimen vaihtoa.

– Uuden suodattimen tai suodatinpaketin hinta vaihtelee merkin ja mallin mukaan, mutta suodattimen vaihtoon on kokonaisuudessaan hyvä varata 40–100 euroa tai ylikin.

– Suodattimen vaihtoväli riippuu useista tekijöistä, kuten ilmanpuhdistimen käytöstä, suodattimen koosta (suodattimen pinta-ala) ja ilman epäpuhtauksien määrästä.

Valmistajat suosittelevat suodattimille erilaisia vaihtovälejä puolesta vuodesta vuoteen tai kahteen vuoteen. Joissakin malleissa on ilmaisin, joka kertoo, kun suodatin on aika vaihtaa.