Vuonna 2020 Ruotsissa varastettiin yli 77 000 polkupyörää, mikä ilmenee vakuutusyhtiö Ifin hiljattain tekemästä tutkimuksesta ja Ruotsin rikostentorjuntaneuvoston (Brå) tuoreesta tilastosta. Runsaat 12 prosenttia ilmoitetuista varkauksista koski sähköpyöriä. Saman lähteen mukaan puolet ruotsalaisista voivat varautua siihen, että heiltä varastetaan polkupyörä jossakin vaiheessa elämää. Toisaalta rikosten selvitysprosentti on käytännössä nolla. Brån pitkän aikavälin tilasto (2006–2019) osoittaa, että polkupyörävarkauksien kohteiksi joutuneiden kotitalouksien osuus on kasvanut hieman viime vuosina. Viime keväänä myös Hem & Hyra -lehti kertoi, että poliisin omien lukujen mukaan varkaudet kasvoivat vuonna 2020 Ruotsissa 10prosenttia verrattuna edellisvuoteen.
Toistaiseksi ei ole olemassa kattavaa analyysiä siitä, miten pandemia on vaikuttanut polkupyörävarkauksiin. Kiinnostus polkupyöriä kohtaan vaikuttaa joka tapauksessa olleen suurta koko pandemian ajan. Kauppiaat ovat kertoneet uusien polkupyörien myynnin voimakkaasta kasvusta, mikä liittyy yhtäältä joukkoliikenteen välttämissuositukseen ja toisaalta ulkoliikuntaa koskevan kiinnostuksen yleiseen lisääntymiseen. Samanaikaisesti valmistajilla on olut toimitusvaikeuksia. Tämä on monien arvioiden mukaan lisännyt käytettyjen pyörien kysyntää, ja monet varastetut pyörät päätyvät näille markkinoille enemmän tai vähemmän järjestäytyneesti, usein myyntisivustojen kautta. Tuijotettiinpa tilastoja tai ei, tavallisen pyöränomistajan kannalta peruskysymys on tietenkin, miten varkauden voi itse ehkäistä mahdollisimman tehokkaasti. Hyvä lukko tai lukkoyhdistelmä, joka eri tavoin ehkäisee varkauden tai viivyttää röyhkeintä pyörävarasta, on sekä poliisin että vakuutusyhtiöiden kestosuositus. Mikä lukko olisi sitten hyvä valita? RISE-laboratorio (Research Institutes of Sweden) testasi Testfaktan toimeksiannosta kahdeksan polkupyörän lukkoa tunnetuilta Ruotsissa myytäviltä merkeiltä. Lukkotyyppeinä olivat kaarilukko, taittolukko ja ketjulukko. Vain yhdessä lukossa (Decathlon) ei ollut SBSC-merkintää (katso faktaruutu). Testissä keskityttiin turvallisuuteen, mutta kokonaisarvioinnissa huomioitiin myös helppokäyttöisyys.
Testin osa-alueilla lähtökohtana olivat polkupyörään asennettavat lukot, millä simuloitiin todellista käyttötilannetta, johon kuuluvat sekä lukon käyttäminen että sen irrottaminen. Menetelmät ja työkalut kattoivat polkupyörävarkaan tavanomaisen arsenaalin: ruuviavain/vasara, pulttisakset (simuloidaan paineella), kylmäspray/vasara ja lopuksi kulmahiomakone. Aika on merkittävä tekijä kaiken tyyppisissä varkauksissa. Siksi eri osa-alueille määriteltiin enimmäisaika, jossa toimet oli suoritettava. Esimerkiksi kulmahiomakoneen käytössä enimmäisaika oli 60sekuntia, mikä riitti hyvin kaikissa tapauksissa. Kulmahiomakone on myös kiistatta polkupyörävarkaan tärkein työkalu. Testissä kaikki lukot saatiin sen avulla auki 8–21 sekunnissa. Muilla osa-alueilla lukot selvisivät työkaluista ja menetelmistä hyvin, mikä viittaa suhteellisen hyvään turvallisuuteen esimerkiksi satunnaisen varkaan torjumisessa. Lukkojen turvallisuudessa eroja syntyi erityisesti siinä, miten hyvin ne kestivät leikkauskokeessa (pulttisaksisimulaatio) ja miten nopeasti kulmahiomakone katkaisi teräksen. Vaikka leikkauskestävyydessä oli eroja, leikkaukseen tarvittiin kuitenkin voima, jollaista on lähes mahdotonta saada aikaan tavallisilla pulttisaksilla. Voidaan todeta myös, että halvimmat lukot – Asaklitt ja Kayoba – saivat parhaat arvosanat vertailussa, jossa tulokset olivat muuten suhteellisen tasaisia ja arvosanat korkeita. Toisaalta kallein lukko – Axa – sai huonoimman arvosanan. Decathlon, jossa ei ollut SBSC-merkintää, sijoittui testissä keskikastiin. Se on pienempi ja selvästi kevyempi kuin muut mutta selvisi silti suhteellisen hyvin kulmahiomakoneen käsittelystä.
Peter Willebrand / Testfakta Research kesäkuussa 2021